Ajatuksia ajatuksista

Tässä puhuu taas toistaiseksi tolkkuihin tullut lapsi.
Piti olla hetki viisaamman tahon hallussa, että asiat saatiin pysymään jälleen hallinnassa. Lähimmät tästä tiesivätkin. Mulla oli taas yksi niistä mun surullisenkuuluisista vaiheista. Onneksi sieltä pääsee apuvoimin pois, tai hankkiutuisin uskoakseni puiseen pukuun maan poveen äärimmäisen äkkiä. 
No, kuitenkin.
Tuo viikon kestänyt pesu, linkous ja mankelointi herätti - ajan kuluessa tuhottoman hitaasti jättäen runsaasti aikaa tuumailulle - ajatuksia ajatuksista. Liekö tässä mitään tolkkua, päättäkää itse. Itsestäänselvyyksiä ehkä yhdelle, mutta toiselle kenties tuuppaus kohti jotakin parempaa. 
Siispä asiaan.
Kun puhutaan esimerkiksi itsehillinnästä, himoista, jopa pakko-oireista tai riippuvuuksista, tulee ennen kaikkea muistaa, että mikä tahansa edellämainituista on kirjaimellisesti lopulta pelkkä ajatus. Käsite pääsi sisällä. Ei-materiaa. Jotakin, jonka unohdat vaihtelevan ajan kuluessa niin halutessasi - ja usein vaikket haluaisikaan, ennen kuin edes huomaat. Se on ohilipuva abstraktio, jolla ei missään tilanteessa ole voimaa tai kykyä aiheuttaa tahi edesauttaa minkäänlaisia tekoja - vaikka tuo kulloinenkin ahdistava ajatuksesi tuntuisi kuinka vahvalta ja valtavalta tahansa.
Kun ymmärtää mieliteon olevan aina todellakin vain vaivainen ajatus, äkkinäinen himo tai sairaan nopee ja värikäs impulssi, niin sen vastustaminen, poissulkeminen ja kontrolloiminen helpottuu valtavasti. Ajatus ei ole yhtä kuin pakko toimia, mutta opetellakseen ajatuksen ja toimimisen välistä haltuunottoa on sen sijaan pakko toimia - ja etenkin pyhittää aikaa itsensä henkiselle treenaamiselle. Se on raskasta, se on armoton löyly, se tulee olemaan välillä yhtä takapakkia, mutta lopussa seisoo itsehillinnän sekä kokonaisvaltaisen sisälläsi hehkuvan hallinnan tunteen kiitos. Sinä et ole mielihalusi, addiktiosi, himosi, pakko-oireesi tai edes ohikiitävät ajatuksesi, sinä olet tekosi ja se, mitä jätät jälkeesi.
Ja jos joku näitä tuumailuja epäilee, niin sen vain sanon, että koko elämäni hallinnan puutteen tunteesta ja äärimmäisestä impulssiherkkyydestä kärsineenä saatan jotakin asiasta tietää.
Jos joku haluaa tsemppejä omiin kamppailuihinsa kyseisen aiheen tiimoilta tai muuten vain jubailla, niin on hyvä ja nakkelee viestillä. Mulla ei ole kuin aikaa - varsinkin niille, jotka sitä multa tarvitsee ja pyytää.
Ei muuta tällä erää.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Aamurutiini

Hiljaiselle pojalle