Hiljaiselle pojalle

Se sana on sille salaisuus,
Mut sen katse jahtaa nälissään
Yhtä tiukka ote
On oluesta ja rakkaudesta

Sinä päivänä
Kun joku laskee hupun
Ja pullonsa pöydälle levähtämään,
Antaa vuotaa elämänsä

Sinä päivänä on
Lopultakin hetki seis -
Olis yksin kahdestaan
Ja sulais merituuleen

Sulais siihen salaisuuteen,
josta kuuli vain kaksi.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ajatuksia ajatuksista

Tässä puhuu taas toistaiseksi tolkkuihin tullut lapsi. Piti olla hetki viisaamman tahon hallussa, että asiat saatiin pysymään jälleen hallinnassa. Lähimmät tästä tiesivätkin. Mulla oli taas yksi niistä mun surullisenkuuluisista vaiheista. Onneksi sieltä pääsee apuvoimin pois, tai hankkiutuisin uskoakseni puiseen pukuun maan poveen äärimmäisen äkkiä.  No, kuitenkin. Tuo viikon kestänyt pesu, linkous ja mankelointi herätti - ajan kuluessa tuhottoman hitaasti jättäen runsaasti aikaa tuumailulle - ajatuksia ajatuksista. Liekö tässä mitään tolkkua, päättäkää itse. Itsestäänselvyyksiä ehkä yhdelle, mutta toiselle kenties tuuppaus kohti jotakin parempaa.  Siispä asiaan. Kun puhutaan esimerkiksi itsehillinnästä, himoista, jopa pakko-oireista tai riippuvuuksista, tulee ennen kaikkea muistaa, että mikä tahansa edellämainituista on kirjaimellisesti lopulta pelkkä ajatus. Käsite pääsi sisällä. Ei-materiaa. Jotakin, jonka unohdat vaihtelevan ajan kuluessa niin halutessasi - ja use...
Lue lisää

Aamurutiini

Aamu venyy uudeksi aamuksi, suussa alkaa maistua moraalin tuhka Kuulenko mieluummin huonot uutiset Vai sen, mitä tein eilen Olen taas tilassa, jossa muistutan enemmän jätettä, kuin Luomistyön kruununjalokiveä Harvoin tajuaa yhtä kiistatta sen, miten pettymystä kylvetään Hyytävä muistikuva, jossa näen itseni peilistä Samalla kun myrkytän itseäni viihteeksi Ehdin miettiä pitkät sekunnit, kuinka tähän onkaan tultu Käsitänkö vielä todella, ettei tämä ollut se viimeinen kerta Ja että seuraavaan kapiseen kopioon onnesta On kenties vain minuuttien matka?
Lue lisää